Kuva: rottentomatoes.com |
Harvalla ohjaajalla on niin tasaisen
hyvä filmografia, kuin Mike Nicholsilla (1931-2014) oli.
Syntymänimeltään Mikhail Pavlovich
Peschkowsky syntyi Berliinissä, venäjänjuutalaiselle isälle ja
saksanjuutalaiselle äidille. Nichols on Albert Einsteinin kaukainen
serkku äitinsä puolelta.
Toisen maailmansodan syttyessä perhe
pakeni asumaan New Yorkiin.
Myöhemmin Nichols opiskeli Chicagon
yliopistossa ennen eroamistaan, jonka jälkeen hän palasi New
Yorkiin ja pääsi itse mestari Lee Strasbergin oppiin Actors
Studiolle.
Jo hänen ensimmäinen
elokuvaohjauksensa, melkein 50 vuotta sitten, jäi historiaan.
Esikoinen oli Kuka pelkää Virginia Woolfia? (Who's Afraid of
Virginia Woolf?), pääosissaan Elizabeth Taylor ja Richard Burton.
Harvassa ovat he, jotka saavat parhaan ohjauksen Oscar-ehdokkuuden jo
ensimmäisestä elokuvastaan.
Seuraavana vuonna 1967, Nicholsilla
meni vielä lujempaa. Miehuuskokeen (The Graduate) pääosaan
roolitettiin nuori ja tuntematon Dustin Hoffman. Tällä kertaa
Nichols palkittiin parhaan ohjauksen Oscar-palkinnolla, joka jäi
hänen uransa ainoaksi. Toisaalta hän on yksi niitä erittäin
harvoja, joka on voittanut urallaan kaikki neljä suurinta eri alojen
palkintoa: Oscarin elokuvasta, Grammyn albumista, Tonyn näytelmästä
ja Emmyn TV:stä. Tonyjä yhteensä yhdeksän, Emmyjä neljä. Golden
Globen. Vuonna 2003 hänelle myönnettiin Kennedy Center Honors
-palkinto, kun taas 2010 American Film Instituten palkinto
elämäntyöstä.
Arvostettu ohjaaja Nichols on siis
ollut jo uransa alusta. Hollywoodin huiput ovat esiintyneet hänen
elokuvissaan jatkuvalla syötöllä:
- Jack Nicholson, Meryl Streep ja Mike NicholsKuva: Christopher Polk/Getty Images for AFIJack Nicholson ehti tehdä jopa neljä elokuvaa hänen kanssaan: Miehuusvuodet (Carnal Knowledge, 1971), Akka jota ei saatu hengiltä (The Fortune, 1975), Sydän karrella (Heartburn, 1986), sekä Wolf (1994)
- Meryl Streep taas kolme elokuvaa ja mini-sarjan: Silkwood (1983), Sydän karrella (Heartburn, 1986) ja Terveisiä unelmien reunalta (Postcards from the Edge, 1990), sekä mini-sarja Angels in America (2003).
Elokuvia enemmän Mike Nichols ehti
ohjata näytelmiä Broadwaylle; muun muassa Yhden asunnon loukussa,
Vanja-eno, Annie, Lokki, Spamalot, Kauppamatkustajan kuolema ja
Petos.
Esimerkiksi tämä Tšehovin klassikko,
Lokki, vuodelta 2001 on yksi niitä esityksiä, jonka olisin näin
jälkeenpäin tahtonut päästä näkemään: näyttämöllä mm.
Meryl Streep, Christophen Walken, Philip Seymour Hoffman, Kevin
Kline, John Goodman, Marcia Gay Harden ja Natalie Portman...
Vuoden 2012 Kauppamatkustajan kuoleman
pääroolin veti myös Philip Seymour Hoffman.
Miehuuskoe Kuva: BBC |
Nichols ohjasi elokuvia harvakseltaan,
mutta laatu pysyi korkeana. Esimerkiksi Working Girl (1988) on
pitkälle arvostettu draamakomedia, siinä missä Lainahöyhenissä
(The Birdcage, 1996) sai Robin Williamsin ja Nathan Lanen johdolla
yleisön mylvimään naurusta.
Hän teki paljon työtä myös
elokuvien tuottajana; vuonna 1993 hänen tuottamansa Pitkän päivän
ilta (The Remains of the Day) toi Nicholsille viimeisen
Oscar-ehdokkuutensa.
Hänen viimeisiksi elokuvikseen jäi
Closer – iholla (2004), sekä Charlie Wilsonin sota (Charlie
Wilson's War, 2007). Mike Nichols kuoli sydänkohtaukseen 83
vuotiaana. Työn alle jäi oopperalegenda Maria Callaksesta kertova,
näytelmään pohjautuva TV-elokuva Master Class, jonka pääosaan on
kiinnitetty, jälleen kerran, Meryl Streep. (Alin kuva deadline.com)
Mike Nichols
1931-2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti