Ranskalainen valokuvataiteilija Henri Cartier-Bresson (1908-2004) oli yksi alansa parhaista. Hän oli journalistisen valokuvan edelläkävijä ja katuvalokuvauksen suunnannäyttäjä. Todellinen dokumentaristi.Valokuvaus oli Cartier-Bressonille elämäntapa. Hän matkusti ympäri maailmaa, ikuistamassa suurten nähtävyyksien ja tunnetuimpien kohteiden sijaan tavallisia ihmisiä. Pariisin Eiffeil tai New Yorkin Vapaudenpatsas ei kiinnostanut, hän halusi syvemmälle. Kaupunkien toiseen, todelliseen ytimeen.
Ateneumissa vielä tammikuun 2016 loppuun nähtävä retrospektiivinen näyttely on ehdoton kulttuurielämys. Maittain rakennetussa näyttelyssä päästään kevyesti matkaamaan maailman ympäri, historian tärkeimpien tapahtumien keskelle.
Nähtävissä on esimerkiksi kuvia Mahatma Gandhista vain paria tuntia ennen murhaa, tai hetkiä ennen ja jälkeen Mao Tse-Tungin valtaannousua Kiinassa. Cartier-Bresson on ikuistanut arkea joka puolella, mukaanlukien Yhdysvalloissa, Neuvostoliitossa ja Japanissa.Nähtävillä on myös potretteja joissa esiintyy merkittäviä taiteilijoita. On esimerkiksi Pablo Picasso ja Henri Matisse, Truman Capote ja William Faulkner, tai Samuel Beckett ja Jean-Paul Sartre.
Näyttely muistutti paljon suomalaisen Pentti Sammallahden näyttelyä, jonka näin joitain vuosia sitten Kaapelitehtaalla. Myös Cartier-Bresson piti eläessään Sammallahden töitä suuressa arvossa. Väitän, että jos pitää toisesta heistä, pitää myös toisesta. Heidän töissään on paljon temaattisia yhtäläisyyksiä, jäljen laadusta puhumattakaan.
Itämaat ovat aina kiehtoneet minua, joten ei ole ihme että eniten minua kiehtoi Kiina ja Japani -huone. Myös Neuvostoliitto kiehtoi jännittävän kolealla olemisellaan.
Nämä valokuvat eivät olleet paikallaan pysyviä. Niissä näkyi liike ja elämä. Vahvasti suosittelen visiittiä Ateneumiin, matkaa maailman ympäri läpi historian Cartier-Bressonin opastettavana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti