Päätin juuri elokuvan Varjojen maat (Shadowlands, 1993) katsomisen. Se kertoi Narnian tarinoiden luojan, C.S. Lewisin ja amerikkalaisen runoilijanaisen epätavallisen rakkaustarinan. Minun on pitänyt nähdä elokuva jo monta vuotta, koska sen pääosassa on yksi suurimpia innoittajiani, Anthony Hopkins, mutta se on aina jotenkin jäänyt. Kun pari päivää sitten saimme kuulla suuren brittiläisen näytteljä-ohjaaja lordi Richard Attenboroughin kuolemasta, tämä leffa nousi taas esiin. |
| Jurassic Park |
Nyt täytyy myöntää, että en tunne juurikaan Attenboroughta näyttelijänä. Olen nähny vain muutamia elokuvia joissa hän esiintyy kameran edessä, esimerkkinä lähes kaikkien näkemä Jurassic Park (1993).
Siksi haluan puhua muutaman sanan hänestä juuri ohjaajana. Vaikka hän ohjasi yli 70 vuotta(!) kestäneellä urallaan vain 12 elokuvaa, luulen, että nimenomaan se rooli jättää hänet maailman pitkän elokuvahistorian kirjoihin.
Hän teki ensimmäinen pikkuroolinsa 18 vuotiaana, vuonna 1942 julkaistussa Noel Coward -elokuvassa Meri on kohtalomme (In Which We Serve).
Attenborough ohjasi ensimmäisen kerran 27 vuoden päästä. Hänen esikoisohjauksensa oli sotamusikaali Oh! What a Lovely War (1969). Sotaelokuvaan hän palasi suureellisesti vuonna 1977, menestyselokuvalla Yksi silta liikaa (A Bridge Too Far), kun taas musikaalielokuvaan vasta 80-luvun puolivälissä Broadway-menestyksellä A Chorus Line (1985).
Näistä hänen 12 ohjauksesta suurin osa (7) on kuitenkin genreltään elämäkertaelokuvia. Historia selvästi kiinnosti häntä aina. Voisin vetää tähän ritatainolamaisen kommentin, että se yhdistää minua ja Attenboroughta, sillä erotuksella, että minä en voi sanoa nähneeni sitä hänen silmistään.
 |
| Attenborough ja Downey Jr. |
Kaikki nämä elokuvat kuitenkin kulminoituvat yhteen, siihen kaikkein suurimpaan teokseen. Vuonna 1982 Attenborough sai päätökseen projektin, jota hän on suunnitellut 20 vuoden ajan: Gandhi.
Jos et ole vielä nähnyt tätä 3 tuntista eeposta, suosittelen erittäin lämpimästi. Ilmestyessään sitä pidettiin jo hiukan vanhanaikaisena mm. sen kronologisen kerronan vuoksi. Kuitenkin, elokuva nappasi peräti 8 Oscar-palkintoa, joista mainittakoon paras elokuva ja ohjaus (molemmat Attenboroughlle), sekä paras miespääosa silloin tuntemattomalle Ben Kingsleylle.
Oscareista vielä sen verran, että Attenborough ilmaisi toivovansa Steven Spielbegin vievän illan palkinnot. Gandhin vastaehdokkaana oli nimittäin samana vuonna E.T., joka voitti palkintoja pääosin teknisistä ansioistaan. Attenborough oli Spielbegin hyvä ystävä, ja ilmaisi E.T.:n olevan yksi kaikkien aikojen mullistavimpia ja omaperäisimpiä elokuvia. Samana vuonna ehdokkaana useissa kategorioissa oli myös Tootsie (ajatelkaapa parhaan miespääosan ehdokaslistaa: tulokas Ben Kinglsey sai palkinnon Dustin Hoffmanin, Peter O'Toolen, Paul Newmanin ja Jack Lemmonin nenän edestä!)
Elokuvaan liittyneestä tiedotustilaisuudesta on kerrottu hauskaa tarinaa. Tämä tapahtui siis Delhissä: intialainen journalisti oli sanonut, että olisi epäkunnoittavaa valita näyttelijä esittämään Mahatma Gandhia. Hän ehdotti, että elokuvassa Gandhia voisi kuvata liikkuvalla valonsäteellä. Siihen Attenborough vastasi: "Madam, I am not making a film about bloody Tinkerbell!"
Richard Attenborough
1923-2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti