Hullu on matka Juha Hurmeen pään sisään

Kuva: Petteri Aartolahti

Tamperelainen Teatteri Telakka vierailee jälleen Helsingissä jo puolitoista vuotta menestystä niittäneellä Juha Hurmeen teoksella Hullu.

Kanneltalo toivottaa tervetulleeksi tamperelaiset teatterintekijät kolmen esityksen verran. Tämä on poikkeuksellinen mahdollisuus nähdä tämä menestysnäytelmä, sillä Kanneltalolla on mainiot puitteet. Kanneltalon sali muokkautui mainiosti teatteritilaksi ja saman rakennuksen yhteydessä pystyy nauttimaan kohtuuhintaisesta kahvista (ja mitä herkullisimmasta mustikkaleivoksesta), kirjastosta, sekä galleriasta, jossa juuri aukesi Risto Vuorimiehen valokuvanäyttely.

Hullu on vahvasti Hurmeen omaelämäkerrallinen kokemus. Vuonna 2009 hän marssi Auroran sairaalaan ja hakeutui hoitoon. Hän vietti kuukauden suljetulla osastolla, diagnoosina psykoosi. Kun hän pääsi suljetulta hän sairastui masennukseen.

Tästä syntyi Teoksen vuonna 2012 kustantama kirja, Hullu, joka kertoo edellä mainituista kokemuksista. Vuonna 2016 Hurme ohjasi ja käsikirjoitti kirjan pohjalta tämän näytelmän, joka esittelee näitä tuntoja paikoin hätkähdyttävän kouriintuntuvasti.

Kuva: Kai G. Baer

Esityksen kaikki palikat - mainiot näyttelijät, yksinkertainen ja toimiva lavastus, sekä rikas ja nerokas valo- ja äänimaisema - tukevat tätä päähenkilön, hullun, mielenmaisemaa. Kaikki on rakennettu niin yhteen, yhtenäiseksi organismiksi, ettei voi kun ihailla kuinka valmiina ja todellisena kaikki tarjotaan katsojalle. Kuin Hurme olisi repinyt aivot päästänsä, kääntänyt ne ylösalaisin ja esitellyt katsojille - niin vakuuttavasti ja selkeästi yhden miehen hulluus ja sekoaminen esitettiin.

Näyttelijät Kaisa Sarkkinen ja Antti Mankonen ovat mitä mahtavin pieni ensemble Antti Laukkarisen mitä mahtavimmalle päähenkilölle. Sarkkinen ja Mankonen vaihtavat roolista rooliin silmän räpäyksessä, siinä missä Laukkarinen vaihtaa hahmonsa tunnetilasta toiseen.

Hannu Hauta-aho on saanut loisteputkista ja ties mistä kaiken irti - en muista toista näytelmää, jossa valaistus olisi uponnut näin loistavasti yhteen kokonaisteoksen kanssa. Valastus oli ikäänkuin Hullun neljäs näyttelijä.

Juha Hurme on tietysti ohjannut ja käsikirjoittanut teoksen vahvasti omasta kokemuspohjastaan, mutta se kuinka rehellisesti ja pelottomasti hän on onnistunut tuomaan kaiken tämän näin koskettavaksi ja tyylikkääksi paketiksi... Hullu on sanalla sanoen vaikuttava kokemus, joka olisi suotava mahdollisimman monen katsojan kokemusmaailmaan.