tiistai 8. joulukuuta 2015

Honkalinna ikuistaa mahdottoman

Intoni Docendon tietokirjoihin ei ota laantuakseen.

Helsingin kirjamessuilla en saanut katsettani eräästä kirjasta irti. Ensiksi vain selailin sitä, mutta minun oli palattava kirjan luokse. Ja vielä kerran.

Tämä kirja oli valokuvataiteilija Mika Honkalinnan uutuusteos Taigalunta - Taiga Snow.

En pysty, en kykene kirjoittamaan niistä hengästyttävän hienoista kuvista mitään. Haluaisin antaa kuvien puhua puolestaan, mutta se ei tekijänoikeusjuttujen vuoksi ole mahdollista.

Hiiripöllö ja myyrä / kuva: Mika Honkalinna
Honkalinna on saanut vangittua hetken. Hetken tunteen. Olen elämässäni nähnyt tiettyjä maisemia, esimerkiksi Norjan vuorilla, joita ei pysty tallentamaan kuvaan. Tai niin ainakin vakaasti uskon. Vaikka Honkalinna ei kuvaa kirjassa mitään yhtä megalomaanista, uskon että hänestä voisi olla siihen. Ikuistamaan mahdottoman.

Lakimetsän kuutamo / Kuva: Mika Honkalinna
Lapin maisemista on otettu kuvia varmasti jo siitä asti kun kamera keksittiin. Silti en vastaavia kuvia ole nähnyt. Lapin, ja erityisesti lumen, henki on vahvasti läsnä kuvasta toiseen.

Kirjasta ei puutu väriä. Sen aurinko, revontulet ja elämä valaisee jokaisen sivun. Hurmos. Nuoska. Tuisku.

Taigalumen tekstit on sekä suomeksi että englanniksi. Tarinat johdattavat lumen äärelle, toimivat kuvien tukena kertoakseen tarinaa. Taigalumen keskellä kohdattavista eläimistä, esimerkiksi. Oravia, lintuja, poroja... He kaikki toimivat kirjan kertojina.

Haastan kaikki valokuvasta kiinnostuneet tutustumaan tähän helmeen. Kirjaa lukiessa ja ihastellessa ei kuitenkaan tule kylmä. Olo on rauhallinen ja lämmin. Jos viitsin tähän hyvin blogimaisesti sanoa, niin tämä on todellinen fiilistelykirja.

Onko mikään kauniimpaa, kuin koskematon lumi? Tämä kirja tuoksuu raikkaalle pakkaselle ja jäälle.
Se kuulostaa hangessa narskuvalta askeleelta ja kotkalta.
Kaipuu saunaan.
Tykkyaihki / Kuva: Mika Honkalinna

Taigalunta tarjoilee hengästyttävää kauneutta.

"Lumi kantaa. Jänön jälki on jotenkin kepeän varovainen rikkumattomalla hangella. Uusi lumi on juuri ja juuri kantanut. Lumen painuttua kasaan ja säätilan käytyä hetken nuoskalla se kantaa kookkaammankin kulkijan."

Mika Honkalinna: Taigalunta - Taiga Snow
Docendo 2015. 144 sivua.

Kuu ja tykkymetsä / Kuva: Mika Honkalinna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti