Paavo Nurmen silmin

Kannen yksinkertaisesta tyylikkyydestä huolimatta, olin hyvin skeptinen Karo Hämäläisen Yksin -romaaniin.

Kyseessä on siis Hämäläisen kirjoittama fiktiivinen romaani olympiamitalisti Paavo Nurmesta, Nurmen itsensä silmin. Hämäläinenhän on syntynyt Nurmen kuoleman jälkeen. Hämäläinen juoksee itsekin, mikä ilmeisesti on saanut kiinnostumaan aiheesta enemmänkin.

Skeptisyyteni johtui siitä, että en nähnyt projektissa mitään järkeä, vaikkei se uusi konsepti olekaan. Kirjoitetaan vakavastiotettava kirja ihmisen elämästä, jonka kertojaäänenä kuullaan tätä samaista ihmistä, mutta kirjailijan kuvitelmana. Myönnetään, tietenkin hyvät kirjailijat (kuten Hämäläinen) pystyvät tähän, mutta onko sellaisella kirjalla loppujen lopuksi mitään arvoa?

Paavo Nurmi Antwerpissa 1920

Se on fiktiivinen romaani, kuitenkaan olematta sitä. Se on hypoteesi: näin hän olisi voinut ajatella.

Kirjan lukee kuitenkin vauhdilla ja se pitää otteessaan. Karo Hämäläinen kirjoittaa loistavasti - hänen kielensä on monipuolista ja rikasta. Hämäläisen teksti on vaivatonta ja luonnollista. Siksi kiinnostukseni Hämäläisen muuhun tuotantoon heräsi väistämättä tätä lukiessani.

Karo Hämäläinen
Kuva: Harri Hinkka

Hänen esittelemänsä Paavo Nurmi on kunnianhimoinen, säntillinen, periksiantamaton ja perisuomalainen sisumies, kuten varmasti myös todellinen henkilö on ollut. En yhdy kuitenkaan Hämäläisen tulkintaan Nurmesta "vittumaisena miehenä", kuten hän eräässä haastattelussa oli maininnut. Tai tämä vittumaisuus ei ehkä välittynyt minulle kirjasta. Nurmelle ura oli ensimmäinen prioriteetti.

Yksin käy läpi Nurmen uran ja elämän, alusta loppuun. Enempää ei odota eikä vaadi. Teos toimii myös historian oppituntina, sillä tarjolla on historiallista faktaa niin Nurmesta itsestään kuin hänen ympärillään tapahtuvista historiallisista tapahtumista.

Näin jälkeen päin olen hyvin iloinen kun tartuin kirjaan. Voin puhtaasti suositella sitä, oikeastaan kaikille jotka tykkäävät lukea. Tämän kirjan kanssa käy nimittäin samoin kuin monen urheiluleffan kanssa: se kertoo niin paljon muustakin, että urheilusta itsestään tulee sivuseikka, yllättäen katsojan/lukijan joka ei ole kiinnostunut urheilusta pätkän vertaa. Kuten minä.

Karo Hämäläinen: Yksin
WSOY 2015. 251 sivua.