perjantai 30. joulukuuta 2016

Closing Time: Leonard Cohen 1934-2016

Hän ei ollut pelkkä muusikko. Leonard Cohen oli runoilija.

En saanut unta. Kello oli kolme ja tiesin, ettei nukkumisesta tule mitään kun olen jo näin pitkällä. Pyörin sängyssäni tunnin, kunnes päätin katsoa onko Facebookissa mitään uutta. Minuutti sitten Leonard Cohenin virallinen sivusto oli pistänyt viestin:


Vaikka sitä osasi odottaa, olihan Cohen jo 82 vuotta ja kuulemma heikossa kunnossa, se iskee aina yhtä suurena yllätyksenä. Kuolinsyystä ei ole tietoa, mutta ilmeisesti sunnuntaina Cohen oli pudonnut sängystä ja hänet kiidätettiin sairaalaan. Cohen kuoli jo maanantaina 7.11.2016, kolme päivää ennen virallista tiedotetta asiasta.

Mitä tein yöllä? Kuuntelin Cohenin viimeiseksi jääneen, juuri julkaistun albumin You Want It Darker. Olin päättänyt aiemmin, etten kuuntele sitä ennen kuin se julkaistaan vinyylinä (kuun lopussa), mutta en malttanut odottaa. Moni (mukaanlukien Cohen itse) on puhunut julkaisun yhteydessä paljon kuolemasta. "Olen valmis kuolemaan", sanoi mestari itse. Moni kriitikko on puhunut levystä jäähyväisinä. Sitä se olikin.

Levyn jälkeen pistin läppärin soittamaan yhtä Cohenin parasta: Live in London. Valikoin sieltä parhaat kappaleet, laitoin ne jonoon ja ummistin silmäni.

The Future
Everybody Knows
Hallelujah
Democracy
I'm Your Man
First We Take Manhattan
Closing Time
Kaksi kertaa.

Toki on vielä Waiting For the Miracle, Chelsea Hotel #2, Death of a Ladies' Man...

Cohenin ura kesti 60 vuotta, mutta albumeja ei tullut kuin 14. Ei yhtäkään turhaa. Vastaavaa ääntä tai tunneherkkyyttä ei ole, tai ole ollut, monella. Seksuaalisuus, uskonto, rakkaus ja maailman eri filosofiat ovat tärkeimpiä teemoja Cohenin uralla. Ja tuskin mitään muuta biisiä ollaan maailmanhistoriassa coveroitu niin paljon kuin Hallelujahia.

Kuolema on pelottanut aina minua - pelottaa edelleen. Ajatukseen alkaa kuitenkin tottua. Pian olemme siellä kuitenkin kaikki.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti